Karl-Erik Henrikssonin rahasto juhli 50-vuotista taivaltaan muistelemalla visionääriään ja jakamalla 13 apurahaa
Sata vuotta sitten syntyneen Karl-Erik Henrikssonin merkittävää panosta kirjastoalalla juhlistettiin juhlaseminaarissa 24.4.2019 Kansalliskirjastossa.
Juhlavuoden kunniaksi rahasto jakoi ennätysmäärän apurahoja. Yhteensä 5000 euroa myönnettiin sekä tieteellisten että yleisten kirjastojen edustajille kolmeentoista eri hankkeeseen, kirjastoalan tutkimustyöhön ja ulkomaille tehtäviin esitelmä- tai opintomatkoihin.
-Apurahan hakijoiden tutkimus- ja esitelmäaiheiden kirjo oli ilahduttavan laaja: ajankohtaisista pelillistämisestä ja tekoälystä ajattomaan kirjaston kokoelmien historiaan, myhäili rahaston puheenjohtaja Risto Heikkinen.
Juhlaseminaarin puheenvuoroissa kerrottiin Henrikssonin monipuolisesta lahjakkuudesta: hän oli filosofian tohtori, antiikin taitaja ja hänellä oli syvällinen kirjastoalan tuntemus.
Toisessa maailmansodassa hän toimi tiedustelu-upseereiden ryhmässä, joka nappasi viestejä ja mursi vihollismaiden salakoodeja.
Kansalliskirjastossa hän kehitti humanistista kokoelmaa, joka palvelee erityisesti historiasta ja taiteiden tutkimuksesta kiinnostuneita.
-Osittain juuri Henrikssonin tietämyksen ja paneutuneisuuden ansiosta Kansalliskirjaston antiikin tutkimuksen kokoelma on erinomainen, totesi Kansalliskirjaston ylikirjastonhoitaja Cecilia af Forselles.
Henriksson oli oppinut visionääri, jolle käytännön työt olivat mieluisia.
-Toimiessaan Suomen Rooman instituutin asiamiehenä hän teki Villa Lanten sähkötöitä yhdessä italialaisten työmiesten kanssa, kertoi Henrikssonin poika Markus Henriksson.
Työtoverina Karl-Erik Henriksson oli mukava ja huumorintajuinen. Pitäessään esitelmiä Suomessa ja ulkomailla hän sai kuulijansa oivaltamaan ja nauramaan.
Rahasto syntyi kollegoiden ja läheisten järkytyksestä äkillisen, liian aikaisin saapuneen kuoleman edessä.
Henriksson toimi aktiivisesti Suomen kirjastoseurassa ja Suomen tieteellisessä kirjastoseurassa, useissa tieteellisissä seuroissa sekä lehtien toimituskunnissa. Hän työskenteli myös kansainvälisissä järjestöissä ja vaikutti erityisesti Pohjoismaissa.
-Kirjastoalalla ihmiset ovat jakautuneet viiteen eri ammattiliittoon ja kolmeen eri seuraan. Karl-Erik Henriksson oli siilojen ja siltojen ylittäjä, henkilö, joka näki yhteistyön tarpeellisuuden ja mahdollisuudet, totesi Suomen kirjastoseuran toiminnanjohtaja Rauha Maarno.
Puhujat olivat yhtä mieltä siitä, että rahaston apurahat ovat tärkeä kirjastoalan henkilöstön osaamisen kehittämisen tuki.
-Tieteellisellä kirjastoalalla kansainvälisen kehityksen tunteminen on tärkeää. Apurahat mahdollistavat oppimisen ja verkostoitumisen, myös Suomen rajojen ulkopuolella, kertoi Suomen tieteellisen kirjastoseuran puheenjohtaja Pälvi Kaiponen.
